Autismikirjo, kohtaaminen ja kohdatuksi tuleminen: Kuvat kohtaamisen välittäjinä

KeTu 2020 -blogisarjan 13. osan blogivieraina Katja Dindar Oulun yliopistosta sekä Anniina Kämäräinen ja Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta.

Kokemus toisten ihmisten kohtaamisesta ja kohdatuksi tulemisesta on autismikirjon henkilöiden kuvaamana poikkeava. Erilaisten vuorovaikutushaasteiden nähdään olevan keskeisiä autismikirjossa, ja haasteiden ajatellaan vaikuttavan niin välittömään vuorovaikutukseen kuin laajemminkin yhteiskuntaan osallistumiseen. Autismikirjon henkilöiden osallisuutta on pyritty tukemaan esimerkiksi kuvien vuorovaikutteisella käytöllä, jolloin henkilö voi kuvien avulla ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan.

Autismikirjon lasten näkemysten ja kokemusten ilmaisu kuvien avulla

Meneillään olevassa tutkimuksessamme tarkastelemme, kuinka autismikirjon lapset ilmaisevat näkemyksiään ja kokemuksiaan kuvien avulla. Tutkimusaineistomme koostuu videotallenteista, joissa kouluikäiset autismikirjon lapset hyödyntävät erilaisia hymiökuvia ilmaistakseen näkemyksiään ja kokemuksiaan tutkimushankkeemme järjestämästä teknologiapainotteisesta toiminnasta. Tutkimuksessamme olemme erityisen kiinnostuneita siitä, kuinka nämä ilmaisutilanteet rakentuvat hymiökuvien avulla autismikirjon lapsen ja ohjaavan aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa. Videotallenteiden analyysissä hyödynnämme multimodaalista keskustelunanalyysia. Tutkimuksessa kiinnitämme huomiota siihen, kuinka lapset ja ohjaavat aikuiset käyttävät kielellisten keinojen lisäksi esimerkiksi katsetta, eleitä ja kehon asentoja vuorovaikutukseen osallistumisen ja sen rakentamisen keinoina.

Näkemysten ja kokemusten ilmaisu rakentuu vuorovaikutuksessa

Tutkimuksessamme olemme havainneet hymiökuvien käytön yhtäältä mahdollistavan monenlaista itseilmaisua ja vuorovaikutusta, ja toisaalta taas tuottavan vuorovaikutukseen uudenlaisia, yllättäviäkin haasteita. Kuvat esimerkiksi mahdollistavat hassuttelun ja vitsailun tavalla, joka lapsen kielellisten taitojen vuoksi voisi muuten olla haasteellista. Hymiökuvien käyttö muun muassa tuottaa lasten ja aikuisten välille myönteistä hymyjen ja naurun sävyttämää vuorovaikutusta. Tällaiset hassutteluhetket aiheuttavat kuitenkin ohjaaville aikuisille paikoin vaikeuksia tulkita lasten ilmaisemia näkemyksiä ja kokemuksia. Aikuisten on välillä haastavaa tulkita lapsen toiminnan intentionaalisuutta eli sitä, onko lapsi ”oikeasti” sitä mieltä, ettei toiminta esimerkiksi ollut lainkaan mukavaa. Tällaiset tilanteet johtavat neuvotteluihin lasten ja aikuisten välillä. Neuvotteluista käy ilmi tutkimamme toiminnan institutionaalinen luonne: hassuttelu on sallittua, mutta toiminnan päätarkoitus on yksiselitteisen näkemyksen tai kokemuksen ilmaiseminen hymiökuvien avulla. Ohjaavat aikuiset tukevat lasten ilmaisupyrkimyksiä, mutta samalla säätelevät monin hienovaraisin keinoin sitä, millä tavalla ilmaistun näkemyksen tai kokemuksen he lopulta hyväksyvät. Merkillepantavaa on, että tällaisten keinojen käyttö johtaa toisinaan lasten ilmaisemien näkemysten ja kokemusten muuttumiseen.

Näkemysten ja kokemusten ilmaisun vuorovaikutuksellinen tarkastelu tärkeää

Tällaisten videoitujen vuorovaikutustilanteiden yksityiskohtainen analyysi tekee näkyväksi, kuinka autismikirjon lasten näkemysten ja kokemusten ilmaisua voidaan tukea kuvien avulla. Toisaalta tutkimuksemme paljastaa, kuinka vuorovaikutuskumppanien toiminta voi vaikuttaa lasten ilmaisuihin. Vuorovaikutuksessa ilmaistujen näkemysten ja kokemusten tarkastelu puhtaasti lapsen yksilöllisinä tuotoksina onkin tekemiemme havaintojen valossa ongelmallista.

Kuvien käyttö voi toimia itseilmaisun ja vuorovaikutuksen välittäjänä. Pidämme kuitenkin tärkeänä tällaisten vuorovaikutustilanteiden yksityiskohtaista tarkastelua. Tällainen tarkastelu lisää ymmärrystä siitä, kuinka autismikirjon henkilöiden näkemysten ja kokemusten ilmaisua voidaan tukea – kuvien avulla tai ilman. Lisäksi videotallenteiden tarkka tutkiminen mahdollistaa esimerkiksi autismikirjon lasten kanssa toimiville aikuisille erinomaisen virittymiskeinon oman toimintansa ja työskentelynsä tarkasteluun, sekä sen reflektointiin, kuinka kohdata jokainen autismikirjon lapsi parhaalla mahdollisella tavalla. Laajemmassa mittakaavassa tällainen tutkimus edesauttaa autismikirjon henkilöiden osallistumista ympäröivään yhteiskuntaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon.

Voit tutustua tarkemmin Katja Dindarin, Anniina Kämäräisen ja Eija Kärnän tutkimukseen Keskusteluntutkimuksenpäivillä 6.-7.2.2020.

One thought on “Autismikirjo, kohtaaminen ja kohdatuksi tuleminen: Kuvat kohtaamisen välittäjinä

  1. Hienoa, että tällaisia tutkimuksia tehdään. Niiden tuloksena varmasti moni lapsi saa tarvitsemaansa apua omaan kehitykseensä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *