KeTu 2020 -blogisarjan 8. osan vierailevina kirjoittajina Marika Helisten, Mari Holmström, Mirka Rauniomaa, Pauliina Siitonen ja Maarit Siromaa Oulun yliopistosta.

”Se yhteinen hengähdystauko, niin onhan se tärkeä. Ja sitte toisaalta se että siellä jaellaan myös sitä oikeaa tietoa. [–] Se on semmonen säännöllinen koossapitävä voima.” (Sanna, noin 30 v)

Työpaikan taukotila on oiva paikka irtautua työstä, virkistäytyä sekä pitää yllä sosiaalisia suhteita työtovereiden kesken. Nykyisin tauolla voi käydä ja viipyä jopa hyvällä omallatunnolla, koska tutkimusten mukaan yhteiset tauot eivät ole laiskottelua. Päinvastoin ne edistävät yhteisöllisyyttä ja työtovereiden välistä yhteisymmärrystä sekä parantavat työtyytyväisyyttä, työssä suoriutumista ja tuottavuutta. Työtaukojen tärkeys näkyy myös yhteiskunnallisessa keskustelussa lehtien palstoilla ja uutisissa. Esimerkiksi Miessakit ry:n Jussi Pekkola kertoo Maaseudun tulevaisuus -lehden syyskuun Kantri-liitteessä ilahtuneensa viimeksi ”virkistävästä ja ajatuksia herättävästä keskustelusta”, jonka hän kävi edellisenä päivänä kollegansa kanssa nimenomaan työpaikan kahvihuoneessa. Onpa suomalaista taukoilua verrattu ruotsalaiseen fika-kulttuuriinkin. 

Työpaikan taukotila on oiva paikka myös tutkia taukotoimintaa. Tutkimushankkeemme Tauko videokuvaa taukotiloja ja ihmisten toimintaa niissä – luvan kanssa tietenkin – ja tarkastelee muun muassa sitä, miten osallistujat osoittavat kollegiaalista tukea toisiaan kohtaan, jakavat niin sanottua hiljaista tietoa ja kantavat yhteistä vastuuta työpaikan asioista. Tunnistamme ja kuvailemme keskustelunanalyysin avulla erilaisia kielellisiä ja kehollisia keinoja, joita työntekijät käyttävät osallistuessaan taukotoimintaan ja rakentaessaan yhteisymmärrystä ja yhteistä toimintakulttuuria. Videoaineiston lisäksi keräämme havainnointi- ja haastatteluaineistoja, jotka mahdollistavat sen, että voimme kartoittaa työntekijöiden omia näkemyksiä ja mielipiteitä työpaikan ilmapiiristä ja taukokulttuurista sekä niiden kytkeytymistä työhyvinvointiin. 

Mitä tauoilla sitten oikeasti tapahtuu? Mitä taukoilijat tekevät ja mistä he puhuvat? Keskusteluntutkimuksen päivillä kerromme, kuinka taukoilijat jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Samalla he käsittelevät myös laajemmin yhteisön ja yhteiskunnan arvoja ja odotuksia: minkä ikäisenä voi vielä käyttää leggingsejä, millaiset silmälasit ovat liian setämäiset, miksi sähköpyöräilijät ärsyttävät tavallista polkijaa ja miten uhkailu, kiristys ja lahjonta toimivat yhä hyvin kasvatuksessa? Taukoilijat keskustelevat, neuvottelevat ja päättävät myös työhön liittyvistä asioista: miten nopeasti sähköpostiin pitäisi vastata, mitä kokouksessa päätettyä pitäisi tietää, miten toimia hankalan asiakkaan kanssa tai silloin, kun tekniikka pettää?  

On tärkeää, että työpaikalla voi keskustella vapaasti kaiken maailman asioista ja luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. Taukojen muodostamat lyhyet, vapaamuotoiset yhteiset hetket toimivat nimittäin vastapainona työn aiheuttamalle paineelle ja kiireelle. Sekä itse kahvi että kohtaamiset sen äärellä vaikuttavat työnteon sujuvuuteen, työhyvinvointiin ja työssä viihtyvyyteen. Tämä olisi hyvä myös työnantajan muistaa – ja järjestää tauoille sellaiset puitteet, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat hyvää (työ)elämää.

Tekstin ovat kirjoittaneet Marika Helisten, Mari Holmström, Mirka Rauniomaa, Pauliina Siitonen ja Maarit Siromaa ja se perustuu tutkimukseen, jota esiteltiin Keskusteluntutkimuksenpäivillä 6.-7.2.2020.

Kuva: Pixabay