Bibliografia

Hae bibliografiasta

Aaltonen, T. (2002). Sanatonko tarinaton? Afaatikon intersubjektiivinen maailma ja kertoen rakentuva identiteetti. Miina Sillanpään säätiö.
Ahola, A. (2020). Vanhempien minäpystyvyyden tukeminen perheterapiassa [Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202006305164
Ahvenjärvi, H.-R. (2004). Puhetekoja ja keskustelun periaatteita Aki Kaurismäen elokuvassa Kauas pilvet karkaavat. [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://hdl.handle.net/10138/151663
Alatalo, J. (2020). Huumorin muodostuminen Vino Show’n Vinohuoneessa [Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202005223398
Alhava, S. (2020). Limittäiskieleilyä lukutaitokoulutuksessa [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155152
Arminen, I. (2001). Kokemusten jakaminen nimettömien alkoholistien (AA) palavereissa. In J. Ruusuvuori, M. Haakana, & L. Raevaara (Eds.), Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia. (pp. 82–103). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Arminen, I. (2016). Teknologiset ympäristöt. In M. Stevanovic & C. Lindholm (Eds.), Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta (pp. 178–199). Vastapaino.
Autioniemi, J., & Pöyry, A.-R. (2013). Tieto, tulkinta ja ymmärrys: Elämismaailmallinen moraali ja moraalinen toiminta 5-6-vuotiaiden päiväkotilasten vertaissuhteiden konfliktitilanteissa [Pro gradu -tutkielma]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201311072549
Bäckman, S. (2008). Työkykyarviokokous moniammatillisen työryhmän päätöksentekotilanteena. Tutkimus vuorovaikutuksesta ja potilaan osallisuudesta. Helsingin yliopisto.
Berg, M. (2001). Haastateltavana poliitikko. Politiikka, kieli ja keskusteluntutkimus. In M. Halonen & S. Routarinne (Eds.), Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli 13. (pp. 35–46). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Berg, M. (2001). Vallan vahtikoira haukkuu mutta ei pure. Poliitikkoa syyllistävät toimittajan kysymykset televisiokeskustelussa. In J. Ruusuvuori, M. Haakana, & L. Raevaara (Eds.), Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia (pp. 121–137). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Bützow, V. (2020). “Kunnon hyvä, ja e helt messis!” : Kielten vaihtelua suomenruotsalaisessa WhatsApp-keskustelussa [Pro gradu -tutkielma, Hlesingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223388
Duvallon, O., & Routarinne, S. (2001). Parenteesi keskustelun kieliopin voimavarana. In M. Halonen & S. Routarinne (Eds.), Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli 13. (pp. 122–154). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Ehrling, L. (2006). Psykoterapian vaikutusten arvioiminen: Keskustelunanalyyttinen tutkimus arviointihaastattelun käytänteistä. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos.
Ehrling, L. (2002). “Mut mikä se sitte on se ongelma?”. Keskustelunanalyyttinen tutkimus erään perheterapiaprosessin ongelmanmäärittelyistä ja ongelmien ratkaisuehdotuksista [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://hdl.handle.net/10138/10089
Eilola, L. (n.d.). Keholliset ja materiaaliset sananselityssekvenssit aikuisten S2-lukutaito-opiskelijoiden luokkahuonevuorovaikutuksessa. Virittäjä, 124(2). https://doi.org/https://doi.org/10.23982/vir.77994
Elo, L. (2020). Puheen itsekorjausten ja uusien sanojen oppimisen yhteys afasiassa [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012044698
Erkkilä, P. (2018). Viivästetty reflektio pariterapiassa: multimodaalinen keskustelunanalyysi pariterapian vuorovaikutustutkimuksessa [Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201806133172
Eskola, S. (2008). Topiikin vaihdot kielihäiriöisen lapsen keskustelussa. [Pro gradu]. Helsingin yliopisto.
Etelämäki, M. (2006). Toiminta ja tarkoite: Tutkimus suomen pronominista [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:ISBN:951-746-867-9
Etelämäki, M., & Jaakola, M. (2009). Tota ja puhetilanteen todellisuus. Virittäjä, 2009(2), 88–212. https://journal.fi/virittaja/article/view/4183/3900
Etelämäki, M., Herlin, I., Jaakola, M., & Visapää, L. (2009). Kielioppi käsitteistyksenä ja toimintana: Kognitiivista kielioppia ja keskustelunanalyysia yhdistämässä. Virittäjä, 2009(2), 62–187. https://journal.fi/virittaja/article/view/4182/3899
Fabritius, J. (2020). ”Onks vapaaehtosia?” : keskustelunanalyyttinen tutkielma päätösten syntymisestä ja vastuutehtävien jakamisesta partioleirin suunnittelukokouksissa [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223389
Haakana, M. (2001). Kielen ohessa? Näkökulmia vuorovaikutuksen ei-kielellisiin keinoihin. In M. Halonen & S. Routarinne (Eds.), Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli 13. (pp. 70–88). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Haakana, M. (2001). Lääkäri, potilas ja nauru. In M.-L. Sorjonen, A. Peräkylä, & K. Eskola (Eds.), Keskustelu lääkärin vastaanotolla (pp. 135–159). Vastapaino.
Haakana, M. (1996). Huumori ja vakava keskustelun kategorioina. In A. Hakulinen (Ed.), Suomalaisen keskustelun keinoja II. Kieli 10 (pp. 141–172). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Haakana, M. (2008). Kieli toimintana. Keskustelunanalyysin näkökulma. In T. Onikki-Rantajääskö & M. Siiroinen (Eds.), Kieltä kohti (pp. 86–104). Otava.
Haakana, M., Raevaara, L., & Ruusuvuori, J. (2001). Lääketieteen termit lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksessa. In J. Ruusuvuori, M. Haakana, & L. Raevaara (Eds.), Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia (pp. 196–222). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Haddington, P., Keisanen, T., & Rauniomaa, M. (2016). Tila ja liike. In M. Stevanovic & C. Lindholm (Eds.), Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta (pp. 162–177). Vastapaino.
Hakamäki, P. (2017). Institutionaalisuus apteekin vuorovaikutuksessa [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706054633
Häkkinen, P. (2016). Keskusteluanalyyttiinen pitkittäistutkimus suomen kielen ymmärtämisessä tapahtuvista muutoksista alakoulun valmistavan luokan oppitunneilla (Pro gradu -tutkielma) [Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611303151
Hakulinen, A. (1989). Keskustelun tutkimisen tavoitteista ja menetelmistä. In A. Hakulinen (Ed.), Suomalaisen keskustelun keinoja I. Kieli 4 (pp. 9–40). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Hakulinen, A. (1989). Keskustelun luonnehtimisesta konteksti- ja funktionaalisten tekijöiden nojalla. In A. Hakulinen (Ed.), Suomalaisen keskustelun keinoja I. Kieli 4 (pp. 41–72). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Hakulinen, A. (1989). Palauteilmauksista. In A. Hakulinen (Ed.), Suomalaisen keskustelun keinoja I. Kieli 4 (pp. 98–114). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Hakulinen, A. (1995). Johdanto. In L. Tainio (Ed.), Keskustelunanalyysin perusteet (pp. 13–17). Vastapaino.
Hakulinen, A. (1995). Vuorottelujäsennys. In L. Tainio (Ed.), Keskustelunanalyysin perusteet (pp. 32–55). Vastapaino.
Hakulinen, A. (1996). Keskustelunanalyysin profiilista ja tilasta. In A. Hakulinen (Ed.), Suomalaisen keskustelun keinoja II. Kieli 10 (pp. 9–22). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Hakulinen, A. (2016). Lauserakenteet. In M. Stevanovic & C. Lindholm (Eds.), Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta (pp. 122–142). Vastapaino.
Hakulinen, A. (1993). Erään keskustelun analyysi: Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä. Naistutkimus, 6(4), 4–15. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1515431
Hakulinen, A., & Keevallik, L. (2016). Suomen ja viron kyl (lä)/küll ja kieltolausen sanajärjestys. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, 26, 84–126. https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290
Hakulinen, A., & Sorjonen, M.-L. (1989). Modaaliverbit spontaanissa keskustelussa. In A. Hakulinen (Ed.), Suomalaisen keskustelun keinoja I. Kieli 4 (pp. 73–97). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Hällsten, T. (2012). “Ihminen tarvitsee ihmistä” Kirjallisuuspiirin keskustelunanalyysia: Vuorovaikutus ja keskeiset teemat [Pro gradu -tutkielma]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23119
Halonen, M. (2001). Terapeutti elämäkerran tulkitsijana myllyhoidon ryhmäterapiassa. In J. Ruusuvuori, M. Haakana, & L. Raevaara (Eds.), Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia (pp. 62–81). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Halonen, M. (1996). Yhteisyyden ja tunnistettavuuden osoittaminen perhekeskustelussa. In A. Hakulinen (Ed.), Suomalaisen keskustelun keinoja II. Kieli 10 (pp. 173–205). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Härmävaara, H.-I. (2013). Kielten samankaltaisuus monikielisen suomalais-virolaisen vuorovaikutuksen resurssina. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, 23, 60–88. https://doi.org/10.5128/LV23.03
Heino, A. (2020). Tiedon ja asiantuntijuuden rakentuminen ryhmäimitaatiopelissä: keskustelunanalyyttinen katsaus sukupuolta koskeviin episteemisiin neuvotteluihin [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202004201840
Helenius, P. M. T. (2005). Lääkärin ja potilaan välinen vuorovaikutus. Miten päätös sairaslomasta syntyy vastaanotolla [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://hdl.handle.net/10138/11370
Hernesniemi, A. (2016). “Hei, kuka koputtaa?”: Erityislastentarhanopettajan ryhmänhallintakeinot päiväkodin integroidun erityisryhmän ohjatuilla tuokioilla [Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606293381
Hirvonen, P. (2000). Vaikutus palvelupuhelinkeskustelussa. Keskustelunanalyysin ja markkinoinnin näkökulmia Tele-Infon palveluihin. [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://hdl.handle.net/10138/149777
Huotari, A. (2008). Työssäoppimisen kolmikantakeskustelut ohjaustyönä: Keskustelunanalyyttinen tutkimus vuorovaikutuksesta työssäoppijan, työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan välillä [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://hdl.handle.net/10138/12927

Hae bibliografiasta